TAKAISIN KOTIIN
"Anna minulle jälleen pelastuksen riemu ja suo minun iloiten sinua seurata."
Ps. 51:12
Muistan, kuinka pienenä tyttönä, alle kouluikäisenä kuljimme sapattiaamuisin kirkkoon, siellä Tampereen Ilomäentiellä. Jostain kumman syystä nuo aamut ovat painuneet sinne lapsen mieleen. Sillä on varmasti ollut oma tarkoituksensa, jonka Jumala on edeltä nähnyt. Kun menimme sisälle, siellä kirkkosalin ovella minuakin pientä tervehti nainen, joka oli lapsen silmissä kuin enkeli. Niin iloiset hymyilevät kasvot, muistan tuon kaiken, kuin se olisi tapahtunut eilen. Tuo hymy ja tervehdys se oli todella kuin enkelin kosketus.
Ps. 51:12
Muistan, kuinka pienenä tyttönä, alle kouluikäisenä kuljimme sapattiaamuisin kirkkoon, siellä Tampereen Ilomäentiellä. Jostain kumman syystä nuo aamut ovat painuneet sinne lapsen mieleen. Sillä on varmasti ollut oma tarkoituksensa, jonka Jumala on edeltä nähnyt. Kun menimme sisälle, siellä kirkkosalin ovella minuakin pientä tervehti nainen, joka oli lapsen silmissä kuin enkeli. Niin iloiset hymyilevät kasvot, muistan tuon kaiken, kuin se olisi tapahtunut eilen. Tuo hymy ja tervehdys se oli todella kuin enkelin kosketus.
Silloin kirkossa esiintyi usein kitarakuoro, ikävä kyllä niitä ei ole enää nykyään, mutta tuossa kuorossa myös äitini soitti ja lauloi (minulla on jossain kuvakin kuorosta, joka laulaa ja soittaa suurten palmujen välissä). Se oli kaunista ja kaikki tuo jäi soimaan lapsen mieleeni, samoin kuin yhteislaulut; sävel, jäi mieleen.
Toisenlainen kuva painui mieleen lastenluokalla ts. "pyhäkoulussa." Siellä oli taulu,jossa Jeesus saapuu, istuen pilvellä, päässään kruunu ja kädessään valtikka, Hän oli kuningas, joka saapuu mukanaan tuhansia enkeleitä, valtavassa kirkkaudessa. Myös tuo kuva, Jeesuksen saapumisesta painui lapsen mieleen ja on siellä pysynyt - siitä lähtien olen uskonut Hänen kerran tulevan.
Mutta lapsuus meni nopeasti ja tuli nuoruus ja se aika, jolloin maailma vetää puoleensa - halusin jotain muuta; sitä, mitä maailmassa on.
Kuitenkin lapsuudessa mieleen istutetut asiat tulevat takaisin, mutta milloin? Jumala sen tietää ja hän varmasti myös ohjaa tapahtumia - vanhempien rukoukset eivät mene hukkaan. Kun sitten maailmassa vietettyjen vuosien jälkeen käännyin takaisin Jumalan puoleen ja pyysin häneltä apua, tuli vastaus melkein välittömästi. Alkoi Ilmestyskirjaseminaari meidän kotimme vieressä - sen lähemmäksi ei Herra enää voinut tulla - ja tiesin, että tämä oli minua varten. Niin sitten tulin takaisin omieni joukkoon.
Kuitenkin lapsuudessa mieleen istutetut asiat tulevat takaisin, mutta milloin? Jumala sen tietää ja hän varmasti myös ohjaa tapahtumia - vanhempien rukoukset eivät mene hukkaan. Kun sitten maailmassa vietettyjen vuosien jälkeen käännyin takaisin Jumalan puoleen ja pyysin häneltä apua, tuli vastaus melkein välittömästi. Alkoi Ilmestyskirjaseminaari meidän kotimme vieressä - sen lähemmäksi ei Herra enää voinut tulla - ja tiesin, että tämä oli minua varten. Niin sitten tulin takaisin omieni joukkoon.
Ensimmäinen kirkossa käynti vuosien jälkeen oli valtavan ihana ja myös tuskallinen kokemus. Tutut sävelet, lapsuudessa ja osin nuoruudessa mieleen painuneet, tulivat sieltä mielen kätköistä... laulujen sanat, sävelet, rukoukset... en voinut muuta kuin itkeä koko ajan. Missä olin ollut kaikki nämä vuodet? Nyt olin kuitenkin tullut takaisin kotiin. Kiitos Jumalalle!
Nainen srk:sta
Paluu edelliselle sivulle
Nainen srk:sta
Paluu edelliselle sivulle
