JUMALAN JOHDATTAMANA
"Suuri on Jumala! Hän on Jumalamme ajasta aikaan. Hän johdattaa meitä ainiaan."
Ps. 48:14
Ennen uskoontuloani minusta tuntui, että en oikein jaksa tätä elämää ja olin masentunut.
En ollut mitenkään uskossa, vaikka lapsena kävinkin usein äitini seurana kirkossa. Uskoin kuitenkin, että täytyi olla jokin korkeampi voima, joka johtaa tätä kaikkea. Äitini kylläkin puhui joskus rukouksesta ja Jumalasta, mutta en näin kuitenkaan löytänyt vastauksia sydämeni syvimpiin kaipauksiin.
Mutta sitten elämääni tuli mies, jonka kohdalla uskon, että Jumala johdatti hänet minulle.
Oltuamme pari kolme vuotta aviossa mieheni alkoi tutkia Raamattua kirjeellisen raamattuopiston kautta, mikä johti lopulta siihen, että hän löysi Jeesuksen elämänsä Vapahtajaksi ja Herraksi. Tämä johti siihen, että aloin itsekin tutkia Jumalan Sanaa saman ohjatun kurssin välityksellä ja minullekin kirkastui Jeesuksen valtava pelastustyö syntieni sovitukseksi samoin kuin monet Raamatun totuudet avautuivat aivan uudella tavalla.
Mieheni teki uskonratkaisun ensin, mutta minä en ollut vielä valmis siihen. Vuonna 1978 menimme sitten raamattuleirille Laukaan Kallioniemeen. Siellä Jumala puhutteli minua voimakkaasti. Perjantai-iltana siellä tehtiin erityinen vetoomus, kuka haluaa jättää elämänsä Jeesukselle. Niinpä minä menin eteen ja vastasin näin myönteisesti vetoomukseen ja annoin elämäni Jeesukselle.
Seuraavana yönä jouduin kovaan hengelliseen taisteluun, jossa sielunvihollinen yritti tehdä ratkaisuni tyhjäksi. Jumalan Henki toimi kuitenkin voimallisemmin ja sain hänen voimassaan voittaa tuon taistelun. Seuraavana päivänä sain uskon voittajana sinetöidä uskonliittoni Vapahtajani kanssa kasteessa, joka toteutettiin kauniina kesäisenä päivänä kirkasvetisessä Peurunka-järvessä.
Olen siitä lähtien saanut tuntea suurta Jumalan rakkautta ja armoa. Olen myös saanut suuria siunauksia siitä, että meillä on Jumalan rakkauden vaikutuksesta rakastava seurakuntaperhe, rakastavat sisaret ja veljet, jonka tähden seurakuntamme tilaisuuksiin on aina ihana mennä ja kokea tulleensa rakastavasti vastaanotetuksi.
Jos sitten joskus joutuu olemaan vaikka sairauden takia poissa seurakunnan yhteydestä niin saa oikein tuntea, miten puolestani rukoillaan ja miten Jumala auttaa ja parantaa.
En ole koskaan katunut tuota suurta ratkaisuani. Jumala on ollut hyvä minulle ja hän on auttanut ja varjellut jopa varmalta kuolemalta ihmeen kautta. Kiitos Herralle!
Nainen-52
